Mietteitä yrittäjyydestä ja viherpirtelö vol 3

Taas näitä pirtelöjuttuja. Mietitte, että elämässäni ei varmaan muuta tapahdu, kuin olla töissä ja sitten tulla kotiin tekemään pirtelöitä... Ja tämä pitää täysin paikkansa! Tuntuu ettei arkisin ole juurikaan muuta sisältöä kun ruuan tekeminen ja sen miettiminen mitä söisi (varmaan aika normi settii monis perheis, vaikka meillä ei lapsia olekaan??) ja töissä vaan suoritan, enkä mieti mitään. Boring hah? Semisti ehkä. Mutta kyllä tämä tästä.
Se mistä en aiemmin puhunut, niin haluaisin alkaa tekemään töitä päätoimisena yrittäjänä, mutta en tiedä onko tämä ajankohta vähän huono? Talouden taantuma ja kaikkea, porukkaa jää työttömäksi, lomautetaan jne...Onko kellään varaa käydä jossain kasvohoidoissa niin paljon, että saisin työpäiväni täyteen asiakkaista? En ainakaan heti saisi, vaan ajan kanssa. Enkä tiedä onko minulla pokkaa lähteä tekemään sitä juuri nyt, vaikka tulevaisuudessa en näe sitä yhtään epärealistisena. Tosin, eikö kaikki nössöt aina sano - joskus sitten. Parempihan se olisi tehdä heti kaikki, eikä odottaa oikeaa hetkeä, vai mitä? Onko mitään oikeaa hetkeä, vai kuvittelevatko ihmiset yleensä vain, ettei tämä hetki on väärä? Vaikeaita päätöksiä taas, enkä tiedä mitä tekisin.
Päätöshän ei ole yksinomaan minun, vaan toki hakisin starttirahaa ja jos sitä ei myönnetä, en todella ole lähdössä nyt yrittäjäksi. Sen voin sanoa heti, että ihan niin isoja palleja en omaa. :D
Eikä ole rahaa säästössäkään sen verran, että turvaisin esim.seuraavan puolenvuoden elantoni, jos en tienaisikaan yrittäjänä alkuun mitään. Että riski se olisi joka tapauksessa, jos aloittaisin, saisin starttirahaa taikka en. Ja jos en saa, en edes yritä, ainakaan nyt kun ei ole säästöjä. Yhden ihmisen palkalla meidän taloutta ei pyöritetä.

Viherpirtelö vol 3

Jotta elämä ei olisi aina niin säälittävää ruikutusta ja raha-asioiden pohdiskelua, tein kolmannen tai itseasiassa neljännen viherpirtelön, mutta kolmannen jonka esitän teille täällä. Olen kyllä totaalisen koukussa nyt näihin ja sen varmaan huomaa, kun ei mistään muusta osaa enää kertoa, hah!

Nam

Tupla nam

Pistin tähän: 

puolikas kurkku (suomalaista tietenkin)

yksi iso avocado

puolikas banaani

lehtikaalia yksi oksa

yksi royal gala omena

hamppuproteiinia (n. 1tl)

pellavansiemeniä (n. 1rkl)

vehnänoras jauhetta (n.1tl)

vettä about 2dl (en mitannut näitä niin ovat kaikki ihan arvioita)

Hyvää tuli, oli jopa parempaa kuin se ensimmäinen minkä tein ystäväni kanssa. Siihen laitoimme enemmän banaania, niin maistui ehkä hivenen liian makealta makuuni, kun pidän tästä neutraalimmasta mausta ehkä enemmän. Hapankin saa vähän olla, mutta tässä ei happamuutta juurikaan ole, jota taas maustamattomasta rahkasta tehdyssä pirtelössä helposti on, varsinkin jos siihen ei mitään makeaa sekaan laita. Tämä maistuu vain vihreältä, jos ei laita makeuttajia sekaan. Makeuttajina tässä siis toimi puolikas banaani ja omena, jos joku ei hiffannut...

Kuten näette, avocado tekee tähän ihanan jötkömäisen koostumuksen, tykkään! Ja näitä pitää kuulemma syödä lusikalla ja pureskella, jotta aivot rekisteröi sen, että on syönyt, ettei vain nielaise. :) Muistakaa se!

Viikonlopun nam

Lähikuvassa nam(it)

Että osataan täällä syödä epäterveellisestikin, niin!

Ei muuta kun hyvät illat. 

Ainiin, en muuten nähnyt viime yönä unta Zlatan Ibrahimovicista, mutta näin siitä tyypistä, joka opetti minua aikoinaan tatuoimaan, niinku What the...??? :D Noh, onhan ne molemmat pitkiä, hoikkia ja ponnaripäisiä, muuta yhteneväisyyttä en tiedä. Eikä ollut mikään "sellainen" uni sitten, ettäs tiedätte.

Nyt menee taas niin levottomaksi, että morjens ja huomiseen! :D